Oikeasti. Lupailen joka kerta, että postaan pian useammin. =D Ja silti vierähtää viikkoja, ennen kuin ehdin koneelle.
Mulla on paljon hyviä ideoita, mutta liian vähän aikaa. Nyt ei ole töitä hurjasti, viime viikolla tein 25 tuntia ja tämä viikko näyttää samanlaiselta. Mukavaa, kun on rauhallisempaa. MUTTA! Joulumarkkinat alkoivat, joten mä oon joka ilta jossain päin Hampuria menossa. Joulumarkkinat on ihania! Vaikka välillä siellä ryysiksessä meinaakin mennä hermot...
Oletteko ostaneet jo joululahjoja? Mulla on melkein kaikki hankittuna! Olen myös askarrellut edelleen lasten kanssa joulukortteja ja eilen teimme värikkäitä lumihiutaleita ikkunoihin. Haluaisin löytää hyvän askartelukirjan, vaikkapa juuri jouluaiheisen. Multa alkaa nimittäin ideat loppumaan Lulun kanssa, kun joka päivä pitäisi askarrella jotakin. Niin sitten teemme vain niitä joulukortteja, kun mä en keksi mitään muuta. Eli jos teillä on mielessä joku hyvä askartelukirja, joka sopii myös lapsille, vinkatkaa mulle!
Lopuksi haluan vielä toivottaa teille kaikille iloista Nikolausta ja hyvää itsenäisyyspäivää. =) Ainiin, ulkona on lunta, jee!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Työ. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Työ. Näytä kaikki tekstit
torstai 6. joulukuuta 2012
maanantai 10. syyskuuta 2012
Hiljaisuutta ja suunnitelmien muutos!
Anteeksi hiljaisuus. Lupaan kirjoittaa tästä lähtien enemmän, useammin ja ilman tällaisia selittämättömiä taukoja.
Perhe, josta kerroin aikasemmin ja johon olin menossa, ei otakaan lastenhoitajaa. Syynkin sain kuulla, mutta en halua sitä täällä sen enempää ruotia. Sen verran voin kertoa, ettei asia johtunut minusta.
Nyt olenkin viettänyt aikani uuden perheen etsimiseen. Ja sopiva perhe on löytynyt! He asuvat mukavalla ja rauhallisella alueella Reinbekissa (Hampurin kaupunginosa) isossa omakotitalossa. Perheessä on kaksi lasta, 2- ja 7-vuotiaat tytöt. Keksin heille vielä sopivat salanimet, että on helpompi kirjoittaa. Tällä hetkellä ei tule hyviä nimiä mieleen. =D Aloitan perheessä 8. lokakuuta, mutta käyn luultavasti sitä ennen vielä pari kertaa hoitamassa lapsia, että ollaan sitten tuttuja.
Oon innoissani, koska perhe vaikuttaa todella ihanalta. Harmittaa, etten päässyt vielä aloittamaan vaan taas täytyy odotella. Mutta no, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Terveisin,
Miss Nanny
Perhe, josta kerroin aikasemmin ja johon olin menossa, ei otakaan lastenhoitajaa. Syynkin sain kuulla, mutta en halua sitä täällä sen enempää ruotia. Sen verran voin kertoa, ettei asia johtunut minusta.
Nyt olenkin viettänyt aikani uuden perheen etsimiseen. Ja sopiva perhe on löytynyt! He asuvat mukavalla ja rauhallisella alueella Reinbekissa (Hampurin kaupunginosa) isossa omakotitalossa. Perheessä on kaksi lasta, 2- ja 7-vuotiaat tytöt. Keksin heille vielä sopivat salanimet, että on helpompi kirjoittaa. Tällä hetkellä ei tule hyviä nimiä mieleen. =D Aloitan perheessä 8. lokakuuta, mutta käyn luultavasti sitä ennen vielä pari kertaa hoitamassa lapsia, että ollaan sitten tuttuja.
Oon innoissani, koska perhe vaikuttaa todella ihanalta. Harmittaa, etten päässyt vielä aloittamaan vaan taas täytyy odotella. Mutta no, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Terveisin,
Miss Nanny
sunnuntai 19. elokuuta 2012
Iltapäivä puutarhassa
Kävin eilen ns. hostperheeni luona kylässä. Sää oli mainio, aurinko paistoi täyttä häkää, mutta koko ajan kävi kuitenkin pieni tuulenviri. Matka tuon perheen luokse ei ole vaikea. Ensin hyppään bussiin, bussista junaan, jolla ajan joko päärautatieasemalle tai Jungfernstiegille, ja siellä vaihdan toiseen junaan matkatakseni muutaman asemanvälin Klostersternille. Ja sitten olenkin jo perillä! Asemalta kävelen perheen asunnolle noin 5-10 minuuttia, kokonaisuudessaan matka kestää noin 45 minuuttia.
Soitin ovikelloa alhaalla, kipusin rappuset ylös ja lapset olivatkin minua jo rappukäytävässä vastassa. Lasten äitikin tuli siihen ja pyysi minua viemään lapset ulos takapihalle, kun nuorimmainen vihdoin ja viimein nukkuu. Nappasin lapset mukaani ja leikimme yhdessä puutarhassa. Pelasimme sulkapalloa, pöytätennistä ja jalkapalloa. Pihalla on myös iso trampoliini, jolla lapset tykkäävät hyppiä. Tuli siinä välillä selviteltyä sisarusten riitojakin, mutta muuten riehuimme ihan hyvässä yhteisymmärryksessä.
Parin tunnin päästä nuorinkin oli herännyt ja koko perhe tuli luoksemme ulos. Perhe halusi grillata ja kutsuivat minut myös mukaan. Vähän ajan päästä selvisi, ettei perheen äiti ole koskaan elämässään grillannut! Ja tämä tottakai tuli ilmi vasta, kun perheen isä oli häipynyt yläkertaan hakemaan jotain ja äiti halusi kääntää ruokia grillillä. Nauroimme ja yritimme käännellä pihvejä haarukalla, kun grillipihdit olivat unohtuneet yläkertaan asuntoon. Jos olette koskaan yrittäneet kääntää pihviä kuumalla grillillä pelkästään haarukan avulla, tiedätte varmasti, kuinka vaikeaa se on. No, selvisimme lopuksi ihan hyvin ja kaikki ruoka tuli syödyksi.
Syömisen jälkeen pelasin vielä sulkapalloa lasten kanssa, kunnes perheen äiti tuli sanomaan, että voin lähteä kotiin. Meidän oli oikeasti tarkoitus puhua palkkauksesta ja työsopimuksesta eilen, mutta äiti pyysi minua soittamaan tänään tai huomenna (tää on tosi noloa, mut en muista, kumpana päivänä se käski mun soittaa!!), niin puhutaan sitten noista ja siitä, mitä haluan huoneeseeni. Mainitsi vielä, että voisin tulla tiistaina käymään ja hän näyttäisi minulle sitten kaikki päivän tehtävät yms., jotta pääsen aloittamaan heti ensi viikolla. Eli työ on melkein virallisesti minun! Haluan odottaa vielä työsopimuksen allekirjoittamiseen saakka ennen kuin alan järjestämään juhlia uuden työpaikan johdosta. =D
Tällaista kuuluu siis mun viikonloppuun. Jos teillä on jotain vinkkejä tai toivomuksia, millaisista aiheista haluaisitte mun kirjoittavan, kommentoikaa ja kertokaa rohkeasti.
Aurinkoisin sunnuntaiterveisin,
Miss Nanny
Soitin ovikelloa alhaalla, kipusin rappuset ylös ja lapset olivatkin minua jo rappukäytävässä vastassa. Lasten äitikin tuli siihen ja pyysi minua viemään lapset ulos takapihalle, kun nuorimmainen vihdoin ja viimein nukkuu. Nappasin lapset mukaani ja leikimme yhdessä puutarhassa. Pelasimme sulkapalloa, pöytätennistä ja jalkapalloa. Pihalla on myös iso trampoliini, jolla lapset tykkäävät hyppiä. Tuli siinä välillä selviteltyä sisarusten riitojakin, mutta muuten riehuimme ihan hyvässä yhteisymmärryksessä.
Parin tunnin päästä nuorinkin oli herännyt ja koko perhe tuli luoksemme ulos. Perhe halusi grillata ja kutsuivat minut myös mukaan. Vähän ajan päästä selvisi, ettei perheen äiti ole koskaan elämässään grillannut! Ja tämä tottakai tuli ilmi vasta, kun perheen isä oli häipynyt yläkertaan hakemaan jotain ja äiti halusi kääntää ruokia grillillä. Nauroimme ja yritimme käännellä pihvejä haarukalla, kun grillipihdit olivat unohtuneet yläkertaan asuntoon. Jos olette koskaan yrittäneet kääntää pihviä kuumalla grillillä pelkästään haarukan avulla, tiedätte varmasti, kuinka vaikeaa se on. No, selvisimme lopuksi ihan hyvin ja kaikki ruoka tuli syödyksi.
Syömisen jälkeen pelasin vielä sulkapalloa lasten kanssa, kunnes perheen äiti tuli sanomaan, että voin lähteä kotiin. Meidän oli oikeasti tarkoitus puhua palkkauksesta ja työsopimuksesta eilen, mutta äiti pyysi minua soittamaan tänään tai huomenna (tää on tosi noloa, mut en muista, kumpana päivänä se käski mun soittaa!!), niin puhutaan sitten noista ja siitä, mitä haluan huoneeseeni. Mainitsi vielä, että voisin tulla tiistaina käymään ja hän näyttäisi minulle sitten kaikki päivän tehtävät yms., jotta pääsen aloittamaan heti ensi viikolla. Eli työ on melkein virallisesti minun! Haluan odottaa vielä työsopimuksen allekirjoittamiseen saakka ennen kuin alan järjestämään juhlia uuden työpaikan johdosta. =D
Tällaista kuuluu siis mun viikonloppuun. Jos teillä on jotain vinkkejä tai toivomuksia, millaisista aiheista haluaisitte mun kirjoittavan, kommentoikaa ja kertokaa rohkeasti.
Aurinkoisin sunnuntaiterveisin,
Miss Nanny
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)